saan kaikkialta tällä hetkellä rahaa. olisi mulla sitä muutenkin, mutta sitten lähden vahingossa auttamaan ihmisiä niin ne palkitsee mut avokätisesti. yhden kadonneen kännykän palautus + yhden mummon serkulle soittaminen + random koiranulkoilutus (oli ihme hurtta) = 50 euroa. dokasin sen kyllä heti. pitäsköhän perustaa joku rahabisnes tai jotain ku oon niin rikas. mulla on 3800 euroa tilillä vaikka en ole tehnyt töitä pariin vuoteen tai jotain enkä ikinä kauheesti ajatellut raha-asioita. yhtäkkiä sitä vain alkoi kertymään! toisaalta en maksa vuokraa mistään kämpästä. vielä. haluaisin varmaan asua tapiolassa. tapiolan keskustassa. pistetään tilaukseen. mitäköhän muuta haluaisin? en täl hetkel tarvi mitään. kämpän kyl.

vaikeimmalta tuntuu se että miksi alkaisin rehelliseksi. kai se tulee mut palkitsemaan mutta vähän niheyttää kun ehti jo kerran aloittaa. mut kai se on jonkinlainen hybris joka kutsuu puoleensa. kyllähän mä tiedän miten mua huvittaa kun ajattelen onnistuvani valehtelemisessa. silloinhan se naurattaa kun sen tekee omien syittensä vuoksi. tai ei välttämättä, jos se toimii myös käänteisesti niin kuin mulla. ominaisuuden integrointi tulee kyllä olemaan tärkeää. ei ole tarkoitus pilata kaikkia ihmissuhteita vaikka hämmentäisikin sosiaalisuus. vähän vaikeaa. vähän vain. kaveri sanoi että mulla on syntax error maailman kanssa. se kai tarkoittaa jotain epäsynkkaa. jeps. mulla on jotain väärinpäin silloin kun se pitäis saada ulos, ei sen kummempaa kuitenkaan. siitä johtuu se miltä mun nämä kirjoituksetkin kuulostaa. mä kirjoitan tosissani mutta eri näkökulmasta. vitun vaikea joskus ilmaista itteään täsmällisesti kun takana kaikessa on se nauru mikä tulee siitä että kaikki on väärinpäin, jopa huonekalut. sit kans mä itte oon väärinpäin, ja se on tuskallisinta ja ihaninta.

ja sit ku pääkopas on ajatukset väärinpäin, kaikki muukin menee ihan sekaisin. ja no on mul muitaki vammoi. mut jeah.